Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

TSHERNOBYLIN VUOSIPÄIVÄNÄ

26.04.(1986) tai muuten vain

ON HYVÄ TUTUSTUA TÄMÄNHETKISEEN

TILANTEESEEN PAIKANPÄÄLLÄ

SEURAAVAN LINKIN KAUTTA:

http://www.elenafilatova.com

(Jos linkki ei toimi suoraan, niin kopio se oman koneesi osoiteriville ja paina enter!)

*

Meillä puuhataan näitä tulevaisuuden katastrofeja oikein hartiavoimin. Yhdenkin kotimaisen reaktrotin tuho voi välittömästi saastuttaa koko Etelä- ja Keski-Suomen, Karjalan tasavallan, osan Ruotsiaja Viron, Latvian ja Liettuan alueet (tuulista riippuen).

Oma lukunsa ovat sadat ulkomaiset ydinvoimalat ja kymmenettuhannet ydinpommit.

Inhimilllinen erehdys, josta katastrofi saa alkunsa, tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

Tämä on optimistinen näkemys asiasta.

Pessimistisen näkemyksen mukaan joku aiheutta tahallaan katastrofin jossakin ydinvoimalassa tai laukaisee ydinpommin.

Pelkästään käytetty polttoaine jää tulevien 25.000 sukupolven riesaksi, perintönä meidän ajaltamme.

Ydinvoimalaoiden lupa-asioita päättävien joukossa tyhmyys tiivistyy ja järkeä esiintyy klimppimäisinä esiintyminä, josko esiintymiä ilmenee ollenkaan.

*

  Katso myös ”Matka halki kuolleen kaupungin"
  http://www.dodo.org/uutiset/matka_halki.html

US

Ulkomaat

Venäläisprofessori: Tshernobylin takia kuoli lähes miljoona ihmistä

Julkaistu: 24.4.2008

Ukrainalainen sotilas vartioi Tshernobylin puhdistustöissä menehtyneiden muistomerkkiä.

Venäläisprofessori Aleksei Jablokov väittää, että Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden takia on kuollut kaikkiaan 900 000 ihmistä. Jablokovin mukaan puoli miljoonaa Tshernobylin takia kuolleista on eurooppalaisia.

Terveysjärjestö WHO puolestaan vahvistaa suoraan kuolleiden määrän 56:ksi ja säteilyn takia syöpiin kuolleiden luvun 9000:ksi. Tshernobylin reaktorin räjähtämisestä tulee lauantaina kuluneeksi 22 vuotta.

Venäjän tiedeakatemian jäsen esitteli käsityksiään Genevessä, jossa pitää majaansa myös maailman terveysjärjestö WHO.

Jabloko-puolueen jäsen on juuri julkaissut kirjan venäjäksi Tshernobylin seurauksista. Professori syyttää siinä kansainvälistä ydinvoimajärjestöä IAEA:ta ja WHO:ta valehtelusta. WHO on professorin mielestä ydinvoimafriikkien hallinnassa.

- Keskityin tutkimaan nyt Tshernobylin vaikutuksia entisessä Neuvostotoliitossa, mutta aion selvittää tuhon jälkimainingit myös Euroopassa ja Pohjoismaissa länsikielille käännettäviin kirjoihin, hän sanoi.

Genevessä järjestetään ydinvoimalatuhon vuosipäivänä mielenosoituksia ja näyttelyitä. Aktivistit aikovat ympäröidä WHO:n päämajan ihmisketjulla. Ylipäätään WHO:n edessä on ollut jo vuoden ajan pysyvä partio syyttämässä kylteissään järjestöä Tshernobyl-valehtelusta ja ydinvoimalalobbylle nöyristelystä.

- Ydinvoiman puolustajat ovat vahvempia kuin jopa tupakkalobby, Jablokov suomi.

- Ydinvoiman puolestapuhujat ovat saaneet Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan hallituksetkin pauloihinsa.

Tshernobylin onnettomuus on ydinvoimaloiden pahin. Radioaktiivinen säteily levisi ukrainalaiskaupungista tuulen mukana Länsi-Eurooppaan, myös Pohjoismaihin ja Suomeen.

Tshernobylin radioaktiiviset jäämät ovat yhä mitattavissa luonnosta. Yhdeksän miljoonaa ihmistä elää alueilla, joiden radioaktiivisuus on edelleen korkea onnettomuuden jälkeen.

Jablokovin mukaan presidentti Vladimir Putin on vain heikentänyt Venäjän ympäristölakeja. Jablokov itse toimi Venäjän presidenttien Mihail Gorbatshovin ja Boris Jeltsinin ympäristöpoliittisena neuvonantajana vuosina 1991-1993.

Kirsi Hyytiäinen, Geneve

Rauhan puolesta                        nro 1/2008

”Turvallista” ydinvoimaa

Tutkija Natalia Manzurova sekä fyysikko ja venäläisen Green World -ympäristöjärjestön aktivisti Oleg Bodrov kertoivat kokemuksiaan turvallisesta ydinvoimasta. Natalia Manzurova on likvidaattori eli Ukrainassa Tshernobylin ydinturman raivaustöihin osallistunut henkilö. He vierailivat Suomessa Tshernobylin onnettomuuden vuosipäivänä.

Vuonna 1986 Neuvostoliiton viranomaiset määräsivät Manzurovan raivaamaan saastunutta Tshernobylin ympäristöä ja mittaamaan radioaktiivisuuslukuja. Manzurova työskenteli alueella 4,5 vuotta. Nykyään hän on Tshernobylin Invalidien liiton puheenjohtaja ja asuu Tseljabinskissa Venäjällä. Hänen kilpirauhasensa on leikattu, ja kaulassa oleva kasvain pitäisi jälleen leikata. Kaulan rauhasten liikakasvu on seurausta pitkäaikaisesta altistumisesta radioaktiiviselle säteilylle. Manzurova kuitenkin totesi, että hän ei kestäisi enää nukutusta. Yli neljän vuoden aikana saatu säteily vaikuttaa kehossa koko ajan. Manzurova sai myös palovammoja tutkiessaan Tshernobylin ydinvoimalan työntekijöille rakennetun Pripjatin kaupungin lastentarhan tiloja: pieni pöytä oli niin radioaktiivinen, että siihen koskeminen sai ihon rakkuloille.

Itsemurhaluvut Tshernobylissä onnettomuuden jälkeen olivat huikeat. Manzurovakin oli itsemurhan partaalla palattuaan kotiin ydinturma-alueen raivaustöistä. ”Olin erittäin masentunut. Ensin sitä raivaa ja puhdistaa radioaktiivista Tshernobyliä ja sitten palaa kotiin vain huomatakseen, että ainoa mikä Venäjällä merkitsee on raha. Kävin läpi eräänlaisen kuoleman. Sitten totesin, että ainoa mitä voin tehdä on kertoa kertomastani päästyäni ydinvoiman riskeistä. Turhaahan kaikki muuten olisi ollut.”

Edullisen ydinvoiman korkea hinta

Manzurovan ja Pietarin kupeessa sijaitsevan Sosnovyi Borin ydinvoimalan entisen fyysikon Oleg Bodrovin mielestä Tshernobylin ydinturma olisi voitu välttää, jos vuonna 1957 Tseljabinskissä sattuneesta ydinonnettomuudesta saatuja kokemuksia olisi hyödynnetty. He tähdensivät, että jokainen ydinvoimaonnettomuus on erilainen. Niistä pitää ottaa oppia, jotta räjähdykset voidaan estää tulevaisuudessa. Kuitenkin Venäjällä on astunut voimaan laki, joka estää kansalaisilta ja monilta asiantuntijoiltakin pääsyn maan ydinvoimatiedon lähteille.

Ydinsähköä mainostetaan edullisena. Kun huomioidaan ydinvoimalan koko elinkaari syntyvine jätteineen ja niiden käsittelyineen, tulos on huokeasta kaukana. Myös ydinvoiman riskeillä on hintansa. Bodrov kertoi Liettuassa sijaitsevan Ingalinan ydinvoimalan toisen reaktorin purkamisen kokonaiskustannukset: 1,2 miljardia euroa. Kustannuksia nostavat mm. jokaisen radioaktiivisen osan puhdistaminen erikseen ja turvallisen loppusijoituspaikan löytäminen voimalan plutoniumille. Purkamisen arvioidaan kestävän vuoteen 2030 asti.

Suomalaiseen uraanikohuun Bodrov otti myös kantaa. ”Venäjällä on uraanin ylituotantoa, eikä tämä uraani oikein kelpaa kenellekään. En ymmärrä, miksi uraania pitäisi alkaa louhia asutuksen läheltä Suomesta, kun sitä on rajan takana valtavat määrät valmiina.”

Säteilevä Pietari

Nykyaikaisen ydinteknologian sanotaan olevan turvallisempaa kuin vanhan. Tällä perustellaan ydinvoiman lisärakentamistakin, ilmastonmuutoksen uhan ohella. Natalia Manzurova pudisteli päätään. ”Uusissa reaktoreissa on iso riski. Niissä käytetään jo kerran käytettyä uraania, mikä on huomattavasti räjähdysalttiimpaa kuin ’uusi’ uraani ja lisää tulipalovaaraa. Uusi ydinvoimateknologia on herkempää käyttäjien inhimillisille erehdyksille ja laiminlyönneille. Kuitenkin juuri ihmiset käyttävät ja valvovat voimaloita! Yksi palava tupakantumppi on hirvittävän suuri riski modernissa voimalassa.”

Oleg Bodrovin kuvailut Tshernobyl-tyyppisen Sosnovyi Borin ydinvoimalan jätteenkäsittelystä karmaisevat. ”Tiedetään, että sauvojen käyttöaste Sosnovyi Borissa on 130 prosenttia. Mutta käytettyjä sauvoja pitäisi säilyttää riittävän etäällä toisistaan. Sosnovyi Borissa niitä on siirretty lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaan. Lisäksi niitä säilytetään Suomenlahden rannalla konteissa, joiden radioaktiivisuusaste on korkea. Etäisyyttä esimerkiksi Helsinkiin on 180 km. Minä ihmettelen, ettei tämä asia näytä kiinnostavan ketään, ei venäläisiä, eikä Suomen viranomaisia.” Tilannetta kuvannee myöskin se, että suomalaisen median kiinnostus Manzurovan ja Bodrovin vierailua kohtaan oli laimeaa. Samaan aikaan lehdistössä julkaistiin kuitenkin uutinen, jonka mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu kuudenteen ydinvoimalahankkeeseen aiempaa myönteisemmin.

Anu Harju

www.greenworld.org.ru

www.atomstopp.com

T       Talouselämä -lehti

               Maanantai 28.4.2008

Päivän uutiskommentti  Riita ydinjätteestä alkoi jo

[Matti Kankare  28.4.2008]

Perjantaina työ- ja elinkeinoministeriölle ydinvoimalan periaatepäätöshakemuksen jättänyt Teollisuuden Voima (TVO) uskoo toiston voimaan. Yhtiö totesi viime syksynä, että kilpailijan Fennovoiman jätteet eivät mahdu Olkiluodon kallioon. Fennovoiman täytyy hakea ydinjätteen loppusijoitukselle omaa ratkaisua.

Mitä siis tapahtui perjantaina, kun TVO jätti oman hakemuksensa?

TVO:n toimitusjohtaja Pertti Simola totesi uudestaan, ettei yhtiö ole kiinnostunut keskustelemaan Fennovoiman kanssa ydinjätteen loppusijoituksesta tytäryhtiönsä Posivan luolastoihin.

"Posiva on meidän kätemme jatke ja meidän ratkaisumme. Varaamme sen omaan käyttöömme, sillä siellä on tilaa myös mahdollisia tulevia voimaloita varten", Simola sanoi Aamulehdessä.

Simola astui kommentoinnissaan harmaalle vyöhykkeelle. Jos ydinvoima ja siihen liittyvä jätteen loppukäsittely olisi vain yritysten sisäinen asia, Simolan viesti olisi perusteltu. Posiva on TVO:n tytäryhtiö ja valta yhtiössä on TVO:lla.

Mutta ydinvoima ei ole pelkästään yritysten välinen asia. Kun ydinvoimalan rakentaminen vaatii Suomessa valtavan luparuljanssin, jossa asiasta päättää lopullisesti eduskunta, on turha väittää, että ydinvoimala ja siihen liittyvien jätteiden tuhansia vuosia kestävä säteilyongelma olisi jotenkin vain Simolan edustamien tahojen päätettävissä.

Simola tietää asian aivan hyvin, mutta ilmeisesti julkisuudessa pitää Posiva-kysymyksessä olla jyrkkänä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ärähti heti tuoreeltaan, että Simolan näkemykset edustavat vain TVO:n näkemyksiä Posivan roolista. Valtio voi tarvittaessa pakottaa Posivan yhteistyöhön Fennovoiman kanssa.

Ydinjäte on kaikkien asia!

Se oli ministeriltä harvinaisen selvä muistutus teollisuudelle, että ydinvoima on Suomessa erityiskysymys. Päätäntävalta ei ole asiassa teollisuudella vaan valtiolla.

Jäte mahtuu Olkiluotoon

TVO ei voita mitään riitelemällä asiasta, jossa se jää myös imagosyistä tappiolle. Olkiluodon onkaloihin mahtuu kyllä myös Fennovoiman ydinjätettä - jos niin halutaan.

Toinen asia on lisäksi eduskunnan yli kaksi vuotta sitten hyväksymä ydinvastuulaki, jota ei ole vieläkään saatu voimaan. Vakuutusyhtiöt eivät ole suostuneet vakuuttamaan mahdollisia ydinonnettomuuden vahinkoja.

Nyt energiayhtiöt ja valtio keskustelevat siitä, että valtion takauksin saataisiin aikaan toimiva vastuujärjestelmä. Siis valtion takauksin.

Jos oltaisiin rehellisiä, niin kaikki korvauksethan pitäisi kerätä ydinvoimaloiden omistajilta. Se vain lopettaisi ydinvoimaloiden rakentamisen, koska riskilisä tekisi ydinvoimalan rakentamisesta liian kallista.

Ehkä TVO:n olisi syytä miettiä asennettaan uusiksi Fennovoimaa kohtaan, niin TVO:n kilpailija kuin se onkin.

*

©2017 layout165 - suntuubi.com